Toiminimen Verotus ja Arvonlisävero

Toiminimen verotukseen liittyy arvonlisävero ja tulovero

Vaikka arvonlisävero ja tulovero ovat molemmat veroja, ei niitä kannata sekoittaa keskenään. Tässä artikkelissa käydään läpi molemmat verot, ensin tulovero.

Yritystulo ja Tulovero

Toiminimen tuloksesta maksettava tulovero perustuu jaettavaan yritystuloon. Se verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona ja jaetaan oletuksena pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin. Yrittäjä ei nosta palkkaa vaan tekee ns. yksityisottoja, jotka eivät vaikuta verotettavaan yritystuloon. Yrittäjän tulee itse huolehtia, että rahaa jää myös verojen maksuun. Verot maksetaan ennakkoverona ja tarvittaessa ennakon täydennysmaksuna ja korollisena jäännösverona.

Yritystulo

Toiminimen tuloksen verotus perustuu jaettavaan yritystuloon. 

Tilikauden jaettava yritystulo = tilikauden tulot - tilikauden kulut - aikaisempien vuosien tappiot. 

Ensimmäisenä tilikautena jaettava yritystulo on siis suoraan tilikauden tulot - tilikauden kulut.

Tilikauden jaettava yritystulo verotetaan oletuksena sekä ansio- että pääomatulona. Verotettavasta yritystulosta lasketaan ensin pääomatulo-osuus, joka on oletuksena 20% vuotuinen tuotto edellisen vuoden nettovarallisuudesta. 

Nettovarallisuus = yritys- ja elinkeinotoimintaan liittyvät varat - yrityksen velat. 

Ensimmäisen vuoden nettovarallisuus lasketaan ensimmäisen tilikauden päättymishetken mukaan. Voit vaatia pääomatulo-osuudeksi kuitenkin 10% tai 0%. Tämä on järkevää, jos ansiotulosi rajaveroaste (eli lisävero/lisätulo) on pienempi kuin pääomatulon veroprosentti. Pääomatulo-osuudesta maksetaan verot pääomatuloveron mukaan, joka on siis 30% aina 30 000€ euroon asti ja 34% yli 30 000 € ylittävästä osuudesta.

Yritystulon ansiotulo-osuus saadaan, kun yritystulosta vähennetään pääomatulo-osuus. Ansiotulo-osuus verotetaan ansiotulona. Ansiotulovero on progressiivista ja se määräytyy koko vuoden tulojen mukaan verokortista. Verokorttia täyttäessä tuleekin ottaa huomioon arvioitu yritystulo ja muut tulot (esim. palkat).

Kannattaa siis valita pääomatulo-osuudeksi 10% tai 20% jos vuoden ansiotulot ovat niin suuret, että ansiotulon rajaveroaste on yli 30%. Koska viime kädessä lopullisen ansiotuloveroprosentin asettaa verottaja, desimaalilleen tarkkaa rajaveroastetta on mahdoton arvioida. Mutta vertaamalla useampaa verolaskurin lukemaa voi päästä sopivan lähelle.

Yksityisotto (toiminimiyrittäjän “palkka”)

Toiminimi yrittäjä voi maksaa palkkaa muille, mutta ei itselleen. Sen sijaan hän tekee yksityisottoja. Yksityisotto tarkoittaa yksinkertaisesti rahan ottamista toiminimen tililtä omaan käyttöön. Toiminimiyrittäjä saa tehdä yksityisottoja niin usein kuin haluaa. Tehdessä yksityisottoja toiminimen tililtä, kannattaa maksun viestikenttään merkitä “yksityisotto”. Tämä helpottaa kirjanpidon tekemistä.

Yksityisotot eivät ole tilikauden kuluja, eikä niitä merkitä kirjanpitoon, ja näin ollen ne eivät vaikuta toiminimen verotettavaan yritystuloon. Muista kuitenkin, että olet yrittäjänä itse vastuussa verojen maksamisesta! Älä siis nosta kaikkea rahaa toiminimesi pankkitililtä, vaan muista varata tarvittava määrä rahaa verojen maksamiseen!

Ennakkovero, lisäennakko (entinen ennakon täydennysmaksu) ja jäännösvero

Yritystulosta maksetaan vero pääsääntöisesti ennakkoverona. Jos maksettu ennakkovero ei kuitenkaan vastaa lopullista veron määrää, voi veroja maksaa lisäennakkona (aikaisemmin maksettiin ennakkoveron täydennysmaksuna). Lisäennakko tulee ensin hakea OmaVero-palvelussa, jonka jälkeen sen voi maksaa. Lisäennakkoa voi hakea ja maksaa verovuoden päätyttyä, mutta vain verotuksen päättymiseen (verovuodesta 2018 alkaen jokaisella on oma verotuksen päättymispäivä, joka on merkitty verotuspäätökseen, kuitenkin maksimissaan 10 kuukautta) asti. Lisäennakkoa voi maksaa ilman huojennettua viivästyskorkoa verovuotta seuraavan vuoden tammikuun ajan.

Jos et maksa lisäennakkoa tai se ei vieläkään vastaa veron lopullista summaa, määrää verohallinto sinulle jäännösveroa. Jäännösveroon lisätään korko. Jos taas maksat liikaa veroja, saat veronpalautusta normaalina veronpalautuksena seuraavan vuoden joulukuussa.

Maksat siis pääsääntöisesti verosi ennakkoverona. Ideaalitapauksessa ennakkoverosi täsmäävät täysin lopulliseen veron määrään ja et joudu maksamaan lisäennakkoa tai jäännösveroa, etkä odottamaan veronpalautuksia. Kannattaakin olla yhteydessä verohallintoon ja päivittää sinne aina uusin arvio verovuoden (kalenterivuoden) yritystulosta ja maksaa ennakkoveroa oikea määrä. Helpoiten tämä käy OmaVero-palvelussa.

Ensimmäisen vuoden ennakkovero perustuu perustamislomakkeessa täytettyihin tietoihin: liikevaihtoon ja arvioituun tulokseen. Ei kannata arvioida näitä liian korkeiksi, tai maksat veroja rahoista, joita et ole vielä tienannut. Seuraavina tilikausina ennakkoverot perustuvat edellisen tilikauden tulokseen. Kuten ensimmäisenä vuonna, kannattaa kaikkina vuosina päivittää ennusteesi tuloksesta verottajalle niin usein kuin se on tarpeen. ja näin maksaa juuri oikea määrä veroa.

Verohallinto lähettää sinulle postitse laskut ennakkoverojen maksamista varten. Ennakkoverot näkyvät myös OmaVero-palvelussa. Ennakkoverot maksetaan niiden määrän mukaan joko 2, 3, 6 tai 12 kertaa vuodessa. Eräpäivä on aina kuukauden 23. päivä (tai seuraava pankkipäivä). Jos maksat ennakkoveroja myöhässä, tulee sinun maksaa päälle myös viivekorko. Jos jätät ennakkoveron maksamatta, lähettää verohallinto sinulle maksumuistutuksen. Jos et vielä maksumuistutuksen jälkeen maksa ennakkoveroa menee ennakkovero ulosottoon.

Ennakkoveron määrä

Voit arvioida ennakkoveron määrän verolaskurilla, jonka avulla voit ottaa huomioon maksettavan veron määrän. vero.fi/verolaskuri

Täytä verolaskuriin kaikki tulosi ja lisää arvioimasi verotettava yritystulo kohtaan "Ennakonkannon alaiset ansiotulot".

Verohallinnon verolaskuri (vero.fi/verolaskuri)

Näin näet veroprosentin ja koko vuoden verot. Huom! Tämä verolaskuri ei ole verokortti! Se vain laskee suuntaa antavan kokonaisveron määrän.

Jos olet sivutoiminen yrittäjä ja saat palkkatuloja, voit halutessasi täyttää arviosi verovuoden yritystulosta myös verokortillesi ja maksaa verot verokortilla. Tällöin et saa verohallinnolta erikseen ennakkoveromaksuja, vaan veroprosenttisi nousee ja maksat palkastasi myös ennakonkannon alaiset verot.

OmaVero-palvelu (https://www.vero.fi/OmaVero)

Pääset täyttämään ja päivittämään verokorttiasi OmaVero-palvelussa.

Me suosittelemme kuitenkin pitämään verokortin palkkatuloja varten ja maksamaan ennakkoveroja arvioimasi yritystulon perusteella. Näin pysyt paremmin kärryillä paljonko olet maksanut ennakkoveroja ja pystyt helposti päivittämään arviosi verotettavasta yritystulosta, ilman että sinun tarvitsee päivittää verokorttia palkatyötäsi varten.

Pääset hakemaan ennakkoveroa myös OmaVero-palvelussa.

OmaVero-palvelu (https://www.vero.fi/OmaVero, kuva: Verohallinto)

OmaVero-palvelu (https://www.vero.fi/OmaVero, kuva: Verohallinto)

OmaVero-palvelu (https://www.vero.fi/OmaVero, kuva: Verohallinto)

Arvonlisävero

Lähtökohtaisesti kaikki elinkeinotoimintaa harjoittavat toiminimi yrittäjät keräävät arvonlisäveroa. Toiminimi yrittäjä joka täyttää tietyt ehdot, ei kuitenkaan ole välttämättä lainkaan arvonlisäverovelvollinen tai voi olla oikeutettu ns. arvonlisäveron alarajahuojennukseen.

Arvonlisävero, lyhennettynä alv

Arvonlisävero on kulutusvero, jonka kuluttajat maksavat. Yritysten välisissä kaupoissa arvonlisävero kerätään, mutta se ei ole osa liikevaihtoa. Kirjanpidossa arvonlisäverolle onkin aina oma tilinsä, tai kohta yhdenkertaisessa kirjanpidossa (lue lisää toiminimen kirjanpito artikkelista). Arvonlisäverovelvollinen lisää arvonlisäveron myytävän tuotteen tai palvelun hintaan. 

Yleinen arvonlisäveroprosentti on 24%. Tietyt tuotteet ja palvelut ovat alennetun arvonlisäveron piirissä. Esimerkiksi elintarvikkeissa ja ravintolapalveluissa alv on 14% (ei alkoholi- ja tupakkatuotteissa), kirjoissa, lääkkeissä ja kuljetuspalveluissa 10% ja terveydenhuoltopalveluissa 0%.

Arvonlisävero ilmoitetaan OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero). Vuoden 2017 alusta alkaen oma-aloitteisten verojen, kuten ALV:n, ilmoittaminen ei ole mahdollista paperilla, paitsi erityistapauksissa. ALV tilitetään valtiolle tietyltä verokaudelta. Verokauden pituus taas riippuu toiminnan laajuudesta. Lähtökohtaisesti verokausi on aina kalenterikuukausi, mutta pienemmällä toiminnalla voi hakeutua myös pidemmän verokauden piiriin.

ALV rajat taulukko

ALV:n ilmoituksen ja tilityksen määräpäivä kullekkin verokaudelle on aina toisena seuraavan kuukauden 12. päivä. Tai jos tämä osoittautuu pyhäpäiväksi, seuraava arkipäivä (katso yltä taulukosta). Poikkeuksena jos verokausi on pisin, eli kalenterivuosi, tilitetään ALV seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Liikevaihdon ollessa alle 30 000€ tilitetään arvonlisävero kerran vuodessa ja liikevaihdon ollessa 30 000 € - 100 000 € tilitetään arvonlisävero neljännesvuosittain. Pidempi ilmoitusjakso on yleensä aina suositeltava, koska se vähentää työtä ja byrokratiaa. Pidempään ilmoitusjaksoon tulee aina itse hakea, joko toiminimeä perustettaessa Y3-lomakkeella, tai myöhemmin muutoslomakkeella Y6.

2017 lähtien alle 500 000 € liikevaihdolla toimivat yritykset voivat tilittää arvonlisäveron maksuperusteisesti. Tämä on suositeltavaa kaikille toiminimille ja ylipäänsä kaikille joille se on mahdollista. Aiemmin ALV:t oli nimittäin pakko tilittää aina suoriteperusteisesti. Eli esimerkiksi jos yrittäjän lähettämän laskun eräpäivä olisi osunut seuraavaan verokauteen, tuli ALVit silti maksaa valtiolle suoritteen mukaan kuluvalta verokaudelta, ennen kuin yrittäjä oli itse edes saanut rahoja.

Arvonlisäverovelvollisuus

Toiminimiyrittäjä on arvonlisäverovelvollinen, jos hänen liikevaihtonsa on tilikaudella yli 10 000€. Yrittäjän on itse ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi arvonlisäverovelvollisen rekisteriin joko perustamislomakkeella Y3 tai myöhemmin muutoslomakkeella Y6 (lue lisää Y3 lomakkeen täytöstä Toiminimen Perustaminen artikkelista).

Jos yrittäjä ei ole arvonlisäverovelvollinen, ei hän myöskään laskuta arvonlisäveroa. Tämä tulee näkyä kuitissa!

Perustettaessa toiminimeä tulee yrittäjän osata arvioida ensimmäisen tilikautensa liikevaihto hyvin, jos hän ei halua ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi. Jos yrittäjä ei ole ilmoittautunut arvonlisäverovelvolliseksi ja liikevaihto kasvaakin tilikauden aikana yli 10 000€, joutuu hän maksamaan takautuvasti arvonlisäveron koko liikevaihdosta. Tämä voi koitua ongelmaksi, koska yrittäjä ei ole kerännyt arvonlisäveroa laskuttaessaan.

Huomioitavaa myös ensimmäisenä tilikautena on liikevaihdon suhteuttaminen. Koska toiminimen tilikausi on aina 12kk, on se perustamisvuonna todennäköisesti alle tai yli 12kk, jotta ensimmäinen tilikausi saadaan päättymään haluttuna päivänä (jos haluat pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, tulee tilikautesi olla kalenterivuosi. Lue lisää toiminimen kirjanpito artikkelista). Jos siis perustat toiminimen esimerkiksi huhtikuun 1. päivä ja haluat tilikaudeksi kalenterivuoden, on ensimmäinen tilikautesi vain 9kk. Tällöin tämän 9kk liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12kk tilikautta. Arvonlisäverot suhteutetaan aina verovuoteen, eli kalenterivuoteen.

Esim. Perustat toiminimen 1.4. ja haluat tilikaudeksesi kalenterivuoden, joten ensimmäinen tilikautesi on 9kk (1.4.-31.12.). Liikevaihtosi ensimmäiseltä (9kk) tilikaudelta on 9 000€. Täten voisi ajatella, ettet ole ALV-velvollinen, koska liikevaihtosi ennen vuoden loppua on alle 10 000€.
Kuitenkin, kun se suhteutetaan normaaliin 12 kuukauden tilikauteen: 12 kk / 9 kk * 9 000 €, saadaan suhteelliseksi liikevaihdoksi 12 000€. Tämä tarkoittaa, että lopulta oletkin arvonlisäverovelvollinen.

Arvonlisäveron alarajahuojennus

Toiminimi yrittäjät joiden liikevaihto jää alle 30 000 euroon ovat oikeutettuja arvonlisäveron alarajahuojennukseen. Alarajahuojennus on tehty tukemaan pienellä liikevaihdolla toimivia yrittäjiä, tarjoten heille huojennusta tilitettävästä arvonlisäverosta. 

Alarajahuojennus lasketaan vuonna 2016 alkavista tilikausista alkaen kaavalla:

vero - ((liikevaihto – 10 000) x vero) / 20 000)
Esim. Tilikauden liikevaihto on 15 000€ ja yrittäjä kerää arvonlisäveroa yleisen arvonlisäveroprosentin mukaan eli 24% mukaan. Hänen keräämänsä arvonlisävero on siis 3 600€ (24% * 15 000€). Koska tilikauden liikevaihto on alle 30 000€ on yrittäjä oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen. Näin ollen yrittäjä saa alarajahuojennusta:

3 600 - ((15 000 - 10 000)*3 600) / 20 000) = 2 700€

ja yrittäjälle jää tilitettävää arvonlisävero vain 3 600€ - 2 700€ = 900€

Yrittäjä laskee itse arvonlisäveron alarajahuojennuksen ja ottaa sen mukaan arvonlisäveroa tilittäessään. Arvonlisäveron alarajahuojennus on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa. Alarajahuojennuksen määrä ilmoitetaan tilikauden viimeisen kuukauden tai kalenterivuoden viimeisen kohdekauden kausiveroilmoituksella (riippuen siis arvonlisäveron ilmoitus- ja maksujaksojen määrästä. Katso ylempää lisää).

Suosittelemme kaikkia liittymään arvonlisäverovelvollisen rekisteriin, vaikka liikevaihto jäisi alle
10 000€. Alarajahuojennuksen takia yrittäjän ei tarvitse tilittää keräämiään arvonlisäveroja alle 10 000€ liikevaihdolla ja on samalla turvassa, jos liikevaihto nouseekin yli 10 000€. Tämä tarkoittaa pientä lisävaivaa ja työtä, mutta alle 30 000€ liikevaihdolla vain kerran vuodessa. Näin myös varmistat, että olet kerännyt arvonlisäveron, jonka voit tarpeen tullen tilittää verohallintoon.

Jos mietit toiminimen perustamista tai olet jo toiminimi yrittäjä, kannattaa liittyä Facebook-ryhmämme Tmi Yrittäjät. Siellä sinua on auttamassa ja tukemassa meidän lisäksi monet muut toiminimi yrittäjät, esim. verotukseen liittyvissä asioissa. Liittymällä ryhmään pääset keskustelemaan, kyselemään, oppimaan ja verkostoitumaan hyvässä seurassa.

artikkeli päivitetty 27.11.2018