Kevytyrittäjyys, eli laskutuspalvelu

Alati yleistyvä kevytyrittäjyys on hyvä tapa tutustua yrittämiseen

Kevytyrittäjyys on viime vuosina kasvattanut suosiotaan. Kevytyrittäjyys ei ole yritysmuoto, vaan tapa toimia yrittäjämäisesti ulkoistaen lähes kaiken byrokratian kevytyrittäjyyspalvelulle. Tässä artikkelissa käydään läpi mitä kevytyrittäminen on.

Kevytyrittäjyys = laskutuspalvelu

Kevytyrittäjyyspalveluita kutsuttiin alun perin laskutuspalveluiksi. Nimi kuvaa hyvin palveluiden perusluonnetta, koska toimintamalli perustuu laskujen välittämiseen. Laskutuspalvelu asettuu yrittäjän ja tämän asiakkaan väliin. Hoitaen asiakkaan suuntaan laskutuksen ja yrittäjälle laskutuksesta (ja sitä kautta yrittämisestä) syntyvän byrokratian, “palkanlaskennan” ja verotuksen muodossa.

Laskutuspalvelu toimii seuraavalla tavalla:

  1. Yrittäjä luo laskun palvelussa
  2. Laskutuspalvelu välittää laskun asiakkaalle
  3. Asiakas maksaa laskun
  4. Laskutuspalvelu ottaa laskun loppusummasta palvelumaksun, useimmiten noin 5% arvonlisäverottomasta hinnasta
  5. Laskutuspalvelu vähentää tarvittaessa YEL:in ja verot
  6. Laskutuspalvelu maksaa yrittäjän tilille “palkkaa”, eli laskutetun summan vähennettynä kuluilla ja muilla menoilla

Laskutuspalveluiden heikkoudet

Perusidealtaan laskutuspalvelut ovat mahtavia. Hoidetaan yrittäjien puolesta laskutus, byrokratia ja paperisota ja antaa yrittäjän keskittyä siihen oleelliseen eli yrittämiseen. Laskutuksen välistä peritään sitten pieni korvaus, mutta muutama prosentti on todella vähäinen summa varmasta byrokratian hoitamisesta.

Vaikka idea onkin mahtava, on laskutuspalveluiden toteutus kuitenkin tähän mennessä hieman ontunut, etenkin kolmessa kohtaa: Eläketurvassa (YEL ja TyEL), ALV vähennyksissä ja hankinnoissa. Käydään nämä seuraavaksi läpi.

Yrittäjä vai Laskutuspalvelun työntekijä - YEL vai TyEL?

Perinteisesti laskutuspalveluiden toimintamalli on perustunut siihen, että palvelut ovat käsitelleet kevytyrittäjää palkanlaskennassaan työntekijänään. Menettely on ollut lain harmaalla alueella, mutta siihen ei ole sen kummemmin puututtu, kunnes 2017 alussa Eläketurvakeskus selkeytti ohjeistuksessaan, että 1.5.2017 alkaen kevytyrittäjät kuuluvat yrittäjämäisen työnkuvansa tähden Yrittäjän eläkevakuutuksen, eli YEL:in, eivätkä työntekijöiden eläkkeen TyEL:in piiriin.

Aiemmin laskutuspalvelut onnistuivat hoitamaan kevytyrittäjyyteen liittyvän byrokratian lähes kokonaan yrittäjän puolesta juuri TyEL:in avulla. Kun menettelyä ei enää katsota sormien läpi, on YEL:in kokoinen osa byrokratiaa tullut nyt myös kevytyrittäjien hoidettavaksi.

Mikä on YEL ja entä sitten?

YEL:in maksu perustuu työtuloon, joka määritellään palkkana, jonka maksaisit saman ammattitaidon osaavalle, jotta hän hoitaisi sinun työsi. Koska tämä on varsin määritelmällinen kysymys, on yrittäjän hyvä myös määritellä se itse. YELiä ei pienimuotoisen yrittäjän tarvitse kuitenkaan maksaa ollenkaan. YEL-velvollisuuden raja on 7645,25 euroa työtuloa vuodessa, joten jos työtulosi jää tuon alle saat käytännössä enemmän palkkaa käteen. Tällöin eläkkeesi ei kuitenkaan kartu etkä saa YELiin liittyviä sosiaaliturvia.

Useat laskutuspalvelut hoitavat nykyään YEL-maksujen keräämisen ja tilittämisen, mutta työtulo tulee yrittäjän määritellä itse. YEL-maksut ovat verovähennettäviä, joko henkilökohtaisessa verotuksessa tai yrityksen verotuksessa, jos yrittäjällä on yritys. Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen yrittäjävähennyksen myötä YEL-maksut kannattaa kuitenkin vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa. Näin 5 % verotettavasta yritystulosta saa verottomana.

Isot laskutuspalveluyritykset eivät mahdollista pienyrittäjän ALV vähennyksiä (ilman omaa yritystä)

Koska kevytyrittämisessä yrittäjän laskutus tapahtuu suuremman laskutuspalveluyrityksen kautta - joka välittää tuhansia laskuja - ovat laskutuspalveluyritysten liikevaihdot myös useita miljoonia euroja.

Tämä on yrittäjälle ongelmallista, koska Suomen valtiovalta on luonut kaksi arvonlisäveroon liittyvää kevennystä, jotka perustuvat juuri yrityksen liikevaihtoon. Nämä ALV-kevennykset vähentävät selkeästi yrittäjän byrokratiaa ja tekevät pienyrittämisen kevyemmäksi ja kustannustehokkaammaksi.

ALV-velvollisuus alkaa pienyrittäjällä vasta 10 000€ liikevaihdolla, ennen tätä yrittäjän ei tarvitse periä myyntiensä yhteydessä ollenkaan ALV:tä, joten yrittäjän hinnat ovat kuluttajille (perus ALV-prosentilla) 24% pienemmät. ALV:tä on helpotettu myös “ALV:n alarajahuojennuksella”, jossa ALV velvollisenkaan ei tarvitse tilittää koko ALV:tään 10 000€ ja 30 000€ väliltä, vaan hän saa osan tilitettävästä arvonlisäverosta itselleen liiketoiminnan muina tuottoina.

Kevytyrittäjä ei voi tehdä pidempiaikaisia hankintoja

Toinen ongelma perinteisten laskutuspalveluiden, ison yrityksen välityksellä toimimisesta, liittyy hankintoihin. Koska kevytyrittäjällä ei ole yritystä ei myöskään ole yritystä, jolle tehdä hankintoja. Jos siis liiketoimintaa varten tarvittaisiin mitä vaan pidempiaikaista kalustoa tietokoneesta kameraan tai mihin vain, ei näitä voisi yrittämisen tavalliseen tapaan vähentää liiketoiminnan kuluina. Toki kevytyrittäjän on kuitenkin mahdollista esimerkiksi ostaa maalit maalauskeikkaan, koska ne voi helposti kohdistaa kyseisen maalauskeikan laskuun kuluina. Omalla yrityksellä hankinnat tietysti onnistuvat ja näillä voi vähentää verotettavaa yritystuloa, investoida omaan yritykseen ja kasvattaa liiketoiminnallista kapasiteettia.

Kevytyrittäjyys omalla toiminimellä?

Yllämainittujen kevytyrittäjyyden heikkouksien - hankinnat, ALV vähennykset ja YEL - tähden useat kevytyrittäjyyspalvelut ovat jääneet vähemmän kevyiksi ja ennen kaikkea turhan kalliiksi. Laskutettavasta summasta on pahimmassa tapauksessa jäänyt vain noin 50% käteen, kun omalla toiminimellä vastaava summa voisi olla jopa 70 % - 80 %.

Nykyään markkinoilla on kuitenkin myös uusia palveluita, jotka yrittävät yhdistää oman pienyrityksen kevennykset ja edut sekä kevytyrittäjyyden byrokratiaa keventävän palvelumallin.

Koska kevytyrittäjyys on loppukädessä usein keikkaluontoista ja liiketoiminnalla on tarkoitus tehdä elantoa, verrataan seuraavaksi, kuinka kevytyrittäjyys omalla toiminimellä vertautuu perinteiseen kevytyrittäjyyteen laskutuspalvelun kautta.

Tmi-kevytyrittäjyys vs. perinteinen laskutuspalvelu

Käydään seuraavaksi läpi esimerkki missä sinä toimit kevytyrittäjänä ilman toiminimeä ja toiminimellä. Esimerkissä käytetään seuraavia arvoja:

  • Laskutat 10 000 euroa vuodessa (toiminimi on arvonlisäverovelvollisen rekisterissä)
  • Työtulosi on määritelty 10 000 euroksi
  • Olet 18-52 vuotias ja oikeutettu alennettuun YEL-maksuun
  • Ansiotuloveroprosenttisi on 20 %
  • Haluat ostaa 992 euroa maksavan tietokoneen (800 + alv 24 %)

Oman tmi:n kevytyrittäjyydessä käteen jäisi tässä tapauksessa tietokoneen lisäksi 7 222 euroa, joka on 2 118 euroa, noin 40 % enemmän, kuin ilman toiminimeä laskuttaessa.

Vajaan 10 000€ laskutuksilla omasta tmi:stä kevytyrittäjyydessä on eniten rahallista hyötyä. Tässä esimerkissä iso tekijä on arvonlisäveron alarajahuojennus, joka on 100% tilitettävästä arvonlisäverosta 10 000 euron liikevaihtoon asti ja laskeva osa 30 000 euron liikevaihtoon asti. Kuitenkin toiminimen mahdollistama hankintojen vähennys johtaa siihen, että toiminimellä harjoitettava kevytyrittäminen on aina kannattavampaa kun tehdään hankintoja.

artikkeli päivitetty 1.11.2018